Tetsuji Sato (s. Japanissa 1946) on merkittävä vaikuttaja suomalaisessa ja erityisesti pirkanmaalaisessa Judossa. Hän aloitti judon harrastamisen 8-vuotiaana Japanissa, ja hänen päätymisensä Tampereelle oli monien yhteensattumien summa. Hän oli aloittanut filosofian opinnot Tokiossa Chuon yliopistossa vuonna 1965, mutta Euroopan “hulluna vuonna” 1968 oli myös Japanissa opiskelijamellakoita, joiden seurauksena opetus yliopistossa keskeytyi. Sato päätti käyttää vapautuneen aikansa matkailuun ja matkusti ensin laivalla Itä-Kiinan merellä ja Japaninmerellä ja sitten junalla Neuvostoliiton halki läpi Siperian päätyen Suomeen. Pitkä junamatka oli ollut varsin ankea, ja Suomeen saavuttuaan hän koki tunteen, joka omien sanojensa mukaan oli kuin vankilasta vapautuminen.
Suomessa hän päätyi Tampereelle, ja kulkiessaan pitkin Hämeenkatua muuan nuori mies huusi perään ja kysyi: “Harrastatko judoa?” Tuo mies oli Tampereen Judoseuran perustaja, Seppo Leskinen, ja tästä alkoi tapahtumasarja, jonka seurauksena Satosta tuli merkittävä vaikuttaja suomalaisessa judossa.
Sato sai yliopisto-opintonsa Japanissa päätökseen vuonna 1970, ja heti seuraavana vuonna hän muutti Suomeen ja aloitti filosofian ja kirjallisuuden opinnot Tampereen ylipistossa. Opintojensa ohessa hän opetti judoa Tampereen Fusegissa ja yliopiston judoryhmässä, sekä osallistui kilpailuihin myös itse. Saton valmennuksessa Fusegin juniorit saivat nopeasti kansallista menestystä, ja pian Fusegista kehittyi kilpajudon kärkiseura.
Sato muutti perheineen takaisin Japaniin vuonna 1996 mutta säilytti Suomen asuntonsa vielä useita vuosia sen jälkeenkin ja vietti aikaansa myös Suomessa. Hän vierailee edelleen säännöllisesti Suomessa opettamassa judoa ja tapaamassa suomalaisia ystäviään.
Tetsuji Saton kirja, Minun Judoni, valmistui vuonna 2015, ja se tuo esille Saton ajatuksia judosta, judon fysiikasta ja filosofiasta. Kirjan toimituskunta koostui suomalaisista judokoista – suureksi osaksi Tampereen Judosta – ja kirjan julkaisun tekivät mahdolliseksi judoseurat Tampereen Judo ja Nummelan Judo.
Judon lisäksi Sato on aktiivinen musiikin harrastaja. Hän soittaa itse huilua sekä käy klassisen musiikin konserteissa ja on myös laulanut mieskuorossa. Tämä taiteellinen puoli ja hänen filosofitaustansa näkyvät hänen tavassaan tehdä ja opettaa judoa. Judo ei ole vain kamppailua ja tekniikkaa vaan siihen liittyy henkinen kasvu ja kauneusarvot.
Tetsuji Saton yhtenä erityisansiona on hänen poikkeuksellinen kykynsä luoda uusia ihmissuhteita ja saattaa yhteen toisilleen tuntemattomia ihmisiä. Tämä on avannut ovia monille suomalaisjudokoille erityisesti Japanissa mutta myös muuallakin.
Pasi Luoma (22.5.1958 – 7.12.2022) oli yksi Tampereen Judon perustajista, mutta hänen mittava judouransa oli alkanut jo paljon aiemmin judoseura Fusegissa. Hän edusti Suomea EM-kisoissa jo junioriaikanaan ja saavutti aikuisiällä Pohjoismaiden mestaruuden vuonna 1980. Oman kilpauransa lisäksi hän teki mittavan uran judovalmentajana ja seuratoimijana.
Kilpajunioreiden valmennus ja ohjaaminen olivat Pasille sydämenasia, ja hän toimi heidän parissaan aktiivisesti elämänsä loppuun asti. Kilpailumatkoilla Pasista saivat tukea ja turvaa sekä oman että naapuriseurojemme nuoret kisaajat. Toisaalta hänen valmennusosaamisensa laaja-alaisuutta kuvaa hyvin se, että hän toimi myös vuoden 2016 Rio de Janeiron olympiaedustajamme, Juho Reinvallin, henkilökohtaisena valmentajana.
Valmennustoiminnan ohella Pasi oli mukana oikeastaan kaikessa, mikä liittyy judoon. Kilpailujen järjestäminen sujui, olipa kyseessä sitten seuran omat salikisat tai judon EM-kilpailut, kun Pasi oli järjestelyjen takuumiehenä. Hän toimi Judoliiton hallituksessa, Tampereen Judon toiminnanjohtajana, hallituksen jäsenenä, päägraduoijana sekä monissa muissa tärkeissä rooleissa. Hän oli avaamassa kansainvälisiä suhteita, joista ehkä tärkeimmäksi on muodostunut yhteistyö Viron Tarton judon kanssa. On lähes mahdotonta keksiä judoon tai seuratoimintaan liittyvää tehtävää, mitä Pasi ei olisi hoitanut. Näiden toimien ohella hän piti omaa judo-osaamistaan aktiivisesti yllä osallistumalla säännöllisesti koulutuksiin tatamilla paljain jaloin judogi päällä. Suomen Judoliitto myönsi Pasille 5. dan arvon Judoliiton 60-vuotisjuhlassa vuonna 2018, ja hän sai judon elämäntyöpalkinnon vuonna 2019.
Pasi menehtyi äkillisesti joulukuussa 2022 jättäen suuret saappaat muiden seuratoimijoiden täytettäviksi. Hänet muistetaan vaatimattomana toiminnan miehenä, joka ei koskaan kehuskellut omilla saavutuksillaan. Hän oli aina muiden tukena, ja siinä samalla hoiti aina oman tonttinsa ja vähän muidenkin. Palkitsevimmaksi asiaksi hän kertoi sen, kun sai olla tukemassa junioriharrastajien kasvua ja nähdä, kuinka erilaisista taustoista tulevat lapset ja nuoret saivat judon avulla onnistumisia ja ystäviä ja nousivat sen myötä elämässään uudelle tasolle.
Seuraavana esittelyssä judoka, tanssija, tanssinopettaja sekä lääkäri Pasi Laurén. Pasilla on pitkä taival judon parissa. Oululaislähtöinen Laurén edustaa Tampereen judoa.
Pasi on alottanut judon 9-vuotiaana. Hän on treenannut useita kertoja Japanissa. Tärkeimmät treenileirit olivat 90-luvun A-turnausten eli olympiakarsintakisojen jälkeiset treenileirit. Silloin Pasi oli kevään aikana jopa 9 viikkoa kansainvälisillä leireillä 4kk:n aikana. Pasi kävi myös IVY-maiden eli vanhan Neuvostoliiton maajoukkueiden leireillä 2-4 kertaa vuodessa, kaksi viikkoa kerrallaan, usein Korhosen veljesten kanssa.
Kysyimme Pasilta, mitkä ovat hänen mieleenpainuvimmat kisamuistot, sekä parhaimmat suoritukset judossa: ”Ehkä yleisesti olympialaisiin selviytyminen ja itse Olympialaiset vuonna -96 Atlantassa. Kisatilanne oli jo sinänsä huikea, mutta siihen päättyi myös usean vuoden täyspäiväinen prosessi, josta nautin suuresti”. EJUssa oli 49 maata ja 7 olympiapaikkaa. Neuvostoliitto oli juuri hajonnut, mutta kaikki vanhat Neuvostoliiton tasavallat treenasivat yhdessä leireillä ja sieltä tuli paljon uutta verta kansainvälisille tatameille. Pasi oli olympiarankingissa kuudes vuonna -95 ja viides olympiavuonna -96. Kahden vuoden aikana hän sai mitalit Itävallan, Sveitsin ja Hollannin A-turnauksista. Hän oli mitaliotteluissa myös Roomassa, Prahassa, Varsovassa sekä Pariisissa. EM-kisoissa sijoitus oli 7.
Pasin mielestä tärkeintä judon harjoittelussa on olla kiinnostunut judosta. Fysiikkaharjoittelu on helppoa vaikkakin raskasta, mutta pelkällä fysiikalla matseja ei voiteta. Myöskään väsyneenä ei jaksa otella tarkasti ja suunnitelmallisesti. Täytyy miettiä, mitkä tekniikat sopivat itselle ja miksi. Tärkeää on kiinnostus tekniikan tekemiseen mahdollisimman tarkasti, sekä ajoituksen suhteen että kehollisesti. Kiinnostus hyökkäämisen ja puolustamisen strategioihin ja niiden erilaisiin toteuttamismahdollisuuksiin. Kaikki liittyy siihen, että on kiinnostunut nimenomaan judosta, ei niinkään itse matsaamisesta tai menestyksestä.
Tulevaisuuden suunnitelmissa Pasilla on todennäköisesti siirtyminen treenaamaan kataa matsien sijaan, sekä ehkä jonkinlaista valmennusta tai opetusta.
Judoliitto valitsi Pasin vuoden 2024 veteraanijudokaksi. Meriittejä nimityksen perusteiksi löytyy runsaasti. Pasi voitti muun muassa veteraanien maailmanmestaruuden 73 kg sarjassa 2024 Las Vegasissa, 2023 Abu Dhabissa ja 2022 Krakovassa, sekä veteraanien EM-hopeaa 2024 ja 2023.
Team Tiger on ollut Tampereen judon nuorten kilparyhmä vuodesta 2018, jonka valmentajia ovat Jukka Ojanne, Jorma Lehtioksa sekä Jussi Uotila. Ryhmän alkuperäisiin valmentajiin kuului myös Pasi Luoma. Tiikereiden kehittyminen judossa on nousujohteista.
Ryhmän koko on kasvanut entisestään, kun nuoremmat juniorikilpailijat liitettiin mukaan ryhmään. Harjoituksissa käy myös aikuisia ja aika ajoin uusia kasvoja muualta, jotka haluavat kehittyä kilpatasolla. Tiikereillä on valoisa tulevaisuus kilpaurheilun saralla, koska valmentajat ovat päteviä, heitä on useita sekä heillä on matkassa mukana seuran vankka tuki.
Suunnitelmallisen harjoitusohjelman mukaisesti 12-15 -vuotiaat treenaavat 6-8 kertaa viikossa, vanhemmat 16-19 -vuotiaat 8-12 kertaa. Vuoden 2025 tavoitteena on, että nuoret jatkavat kehittymistään, pysyvät terveinä sekä ennen kaikkea menestyminen kilpailuissa.
Kysyimme Justus Ojanteelta, mikä hänestä on paras asia judossa: “Judossa parasta on se, kuinka vaikeaa se on.”
Tiikereiltä löytyy suomenmestaruuksia nuorista että aikuisista, sekä lukuisia mitaleja kovatasoisista kansainvälisistä kilpailuista. Hienoin tulos on ollut nähdä nuorten sitoutuminen ja aktiivisuus tällä matkalla, se on tuonut jokaiselle kehittymistä, onnistumisia lajin parissa, sekä siviilissä.
Valmentaja Jukka Ojanteen terveiset kaikille judokoille: “Haasta itsesi. Ei voi olla paras jos ei tee asioita enemmän ja paremmin kuin vastustaja. Kova työ palkitaan. “
Team Tigerilta iso kiitos tuesta Tampereen Judolle sekä sponsorillemme Ideapark Lempäälälle, jotka ovat alusta saakka tukeneet Tigereiden matkaa.
Tampereen Judo täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Julkaisemme juhlavuoden aikana säännöllisen epäsäännöllisesti pieniä juttuja seurassamme vaikuttavista ja vaikuttaneista henkilöistä. Viime jäsenkirjeessä seuralaisia tervehti joulupukiksi naamioitunut Teo Yliruusi.
Teo edustaa Tampereen Judoa kansainvälisillä tatameilla. Hän kuuluu Suomen U23 maajoukkueeseen ja treenaa pääsääntöisesti URHEAssa. Alkaneen vuoden päätavoitteena on menestys syksyn U23 EM-kisoissa sekä kansainvälisessä yliopistojen kesä-universiades kilpailussa.
Ensimmäiset askeleet judo-polulla Teo otti 13-vuotiaana, ja judosta tuli hänen päälajinsa vasta pari vuotta myöhemmin. Siitä alkoi hurjatahtinen kehitys – 1.dan kokeen Teo suoritti 18-vuotiaana.
Mitä judo Teolle merkitsee elämässä ja mitä se on hänelle antanut? “Judo on opettanut olemaan itsevarmempi ja suoriutumaan jännittävissä paikoissa. Se on opettanut kohtaamaan ja käsittelemään epäonnistumisia.”, vastaa Teo. Voimme varmasti kaikki (vyön väristä riippumatta) olla yhtä mieltä siitä, että judo elämäntapana todella kehittää Teon mainitsemia piirteitämme.
Teon terveiset kaikille judokoille: “Tsemppia kaikille treeneihin! Treenatkaa kovaa mutta fiksusti :)”
ps. joulupukkitunnistuksen arvonnassa yllätyspalkinnon voitti Samu Rehtola. Onnea Samulle!
