Tampereen Judo ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 2.12.2025 alkaen klo 18:30 Nääshallilla, budo 4 salissa.
Mikäli haluat osallistua kokoukseen etäyhteyden kautta, pyydä osallistumislinkki sähköpostitse rahastonhoitajalta (soile.kutila@tampereenjudo.net) viimeistään 30.11.2025.
Tervetuloa!
Tampereen Judo ry:n johtokunta
SYYSKOKOUKSEN ESITYSLISTA
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen järjestäytyminen
Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä ääntenlaskijat.
3. Läsnäolijoiden toteaminen
Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet
4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Päätetään johtokunnan puheenjohtajan, johtokunnan jäsenten, tilintarkastajan, toiminnantarkastajan, varatilintarkastajan ja varatoiminnantarkastajan palkkioista
14. Edustajien valitseminen
Päätetään tarvittaessa yhdistyksen edustajista niihin järjestöihin ja yhteisöihin, joissa yhdistys on jäsenenä
Seuraavaksi tulevan naistenleirin kunniaksi esittelyssä Porin urheilutalolta maailmankartalle ponnistanut Nina Luukkainen (ent. Koivumäki).
6-vuotiaana, isoveljensä jalanjäljissä, judon aloittanut Nina kiinnostui veljen vauhdikkailta näyttäneistä judoharjoituksista. Hän harrasti samaan aikaan voimistelua viereisessä salissa. ”En jaksanut jonottaa vuoroani jokaisen x-hypyn jälkeen”, Nina muistelee ja kertoo, kuinka judo alkoi vaikuttaa mielenkiintoisemmalta harrastukselta. ”Sain aloittaa judon, vaikka äitini oli sitä mieltä, että lyöntejä ja potkuja sisältävä laji ei olisi tytölle sopiva harrastus.” Laji vei kuitenkin mennessään, ja Ninan mukaan Porissa oli erityisen hyvä valmennus ja hauskat ohjaajat, joista hän piti paljon.
Ikimuistoisin hetki judon parissa Ninalle on hopeamitali EYOF-kisoista vuonna 2001. Kisat pidettiin Espanjassa, ja Nina muistelee, kuinka hän oli juuri samoihin aikoihin muuttanut Tampereelle ja aloittanut opinnot lukiossa. ”Se oli sysäys urheilijaksi kasvamiselle ja itseluottamuksen rakentamiselle.”
Judon kautta Nina kokee kasvaneensa sinnikkääksi ihmiseksi. Hän kuvailee, kuinka harjoittelu myös poikien ja miesten kanssa on tuonut kovuutta, jota tarvitaan niin arki- kuin työelämässäkin. Lisäksi hän kertoo, kuinka judo on opettanut häntä pienestä pitäen tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.
Ninan ura on värikäs ja ihailtava. Hän on saavuttanut mm. hopeaa ja pronssia alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa, alle 23-vuotiaiden EM-hopeaa sekä 5. sijan MM-kisoissa. Nina edusti Suomea Pekingin olympialaisissa vuonna 2008. Suomen mestaruuksia hänellä on myös useita.
Monelle tytölle ja naiselle Nina voi toimia esikuvana ja esimerkkinä siitä, mitä judossa voi saavuttaa, kun on tarpeeksi motivoitunut – mutta muistaa silti pitää hauskaa judon parissa. Ninan oppeihin pääsee syventymään tulevana lauantaina Nääshallilla järjestettävällä naisten leirillä. Harjoituksia pidetään kaksi: ensimmäinen klo 10–12 ja toinen klo 13–15. Ilmoittautuminen SuomiSportissa. Tervetuloa!
PS. Loppukevennyksenä: Nina kertoi lempitekniikkansa olevan ko-uchi-gari. Ehkä saatamme päästä tätä tekniikkaa harjoittelemaan lauantaina!
Nokian Pinsiöstä tatamille ponnistaa seurassamme monille tutuksi tullut Arto Lehtinen. Lehtisiä tunnetaan riveistämme kaksin kappalein, mutta tällä kertaa esittelyvuorossa on katailijana paremmin tunnettu versio.
Aikuisiällä judon aloittanut, Nokian Judossa judokaksi lähtenyt harrastaja on kulkenut pitkän ja mutkikkaan tien lajin saloihin. Matka alkoi vuonna 2008, kun tavoitteena oli kunnon kohotus, ja kannustajana toimi oma jälkipolvi, jonka kanssa tatamille astuttiin aluksi myös vanhemman roolissa. Sittemmin nuoriso on siirtynyt muihin lajeihin – mutta Artopa ei.
Kasvattajaseuran aktiiviseksi jäseneksi jäätyään tutuiksi tulivat sekä pysty- että mattotekniikat, joita kerrattiin lähes kyllästymiseen saakka. Omaa osaamista syvennettiin entisestään, kun uusien tulokkaiden ohjaaminen alkoi kiinnostaa. Samalla tuli kehitettyä seuran toimintaa, mikä onkin ollut alusta asti kiinnostuksen kohteena. Seuratoimintaan osallistuttiin aktiivisesti, ja erityisesti nuorten innostaminen lajin pariin onnistui vuosien varrella jopa yli odotusten.
Vaativa ketteryysliike: yhden käden vaakariipunta
Siirtyminen Tampereen Judon seuratoimintaan tapahtui käytännön mahdollisuuksien kautta. Alkuperäisessä kotiseurassa ei ollut tarjolla kata-leiriä, johon osallistua, kun taas Nääshallilla sellainen järjestettiin pitkän tauon jälkeen keväällä 2014. Osallistuminen toi vyökoevalmistautumiseen uutta puhtia, ja samalla katse kiinnittyi nykyisen kotiseuran toimintaan, jonka harjoittelumahdollisuudet ja painopisteet erosivat vanhasta. Vaihdos Tampereen Judoon tapahtui loppuvuodesta 2015.
Tuolloin Tampereen Judossa aktiivisina vetäjinä toimivat Petri Heiskanen ja nykyinen 2. dan Arto Lehtinen – tai ”two dan Arto”. Heidän innostavat ja monipuoliset, puujalkavitsejä tihkuvat treeninsä, jotka pidettiin suuressa salissa runsaan harjoittelijajoukon keskellä, sementoivat seuravaihdoksen ja uuden jäsenyyden. Uusi Lehtinen osallistuikin kaikkeen heti alusta alkaen aktiivisesti. Jo jäsenyyden alkuvaiheessa vastuulle tuli Ylöjärvellä järjestettyjen lasten judotreenien ohjaaminen. Kun toiminta Ylöjärvellä hiipui, vastuu jatkui perhejudon ryhmän vetäjänä. Koronavuosien jälkeen toiminta laajeni pysyvästi myös koulujudoon. Näistä vaiheista lisää myöhemmin – sillä tätä kiihtyvää tahtia täytyy jo hieman taustoittaa, jotta päästään Lehtisen varsinaiseen intohimoon, eli kataan.
Kimeno-kata, Alvaro ja Arto
Puolen vuosisadan ikä ei ole syy hidastaa vauhtia – päinvastoin. Sivusta seuraavat ihmettelevät, mistä ihmeestä aikuinen, nykyisin maatilaa pyörittävä isäntä löytää kaiken sen ajan Tampereen Judon toimintaan osallistumiseen. Oli kyseessä arki tai pyhä, päivä tai ilta – lähes aina löytyy aikaa seuran toimintaan. Lasten ja nuorten kanssa toimitaan viikonloppuisin perhejudossa, jossa vanhemmat ja lapset pääsevät harjoittelemaan yhdessä – leikin varjolla, mutta tosissaan. Viikolla nuoria peruskoululaisia tutustutetaan judon perusteisiin liikuntatunneilla – ja samalla innostetaan mukaan lajin pariin.
Yhtä kaikki, tämä näkyvä markkinointi yhdessä seuran muiden aktiivisten toimijoiden kanssa on tärkeää perustyötä, joka tuo uusia jäseniä mukaan toimintaan. Seuramme talous perustuu tähän tasaiseen lajiharrastajien joukkoon, joka muodostaa sekä toiminnan että talouden selkärangan. Vuosien saatossa innostusta ja oppeja ovat saaneet jo tuhannet oppilaat.
Alkulämmöt
Arki-illoille mahtuu myös muksujudo, jossa lasten harrastusta viedään jo astetta pidemmälle. Lajin salojen opettamisen lisäksi lasten ja nuorten välitön palaute vaatii ohjaajalta tietynlaista joustoa. Turha ryppyotsaisuus – tai kuten eräs nuori osuvasti totesi, ”näkkileipänaamaisuus” – ei innosta pysymään ryhmässä. Näissä ryhmissä kuitenkin pysytään – ja innostutaan. Ryhmän vetäjänä toimii Lehtinen, ja toisena vetäjänä on huumori, itsensä likoon laittaminen, nolojen tilanteiden pelkäämättömyys ja sanallisen säilän käyttö – kuitenkaan unohtamatta reilua asennetta ja toisten huomioimista. Kaiken tämän keskelle ahdetaan vielä tiistaisin ja torstaisin osallistuminen ”omaan reeniin”, eli omaa judo-osaamista ylläpidetään aikuisten kuntoreeneissä.
Myös seuran kisatapahtumiin osallistuminen ja käytännön puitteiden pystyttäminen – sanan varsinaisessa merkityksessä – on pikkuhiljaa hivuttautunut mukaan repertuaariin. ”Yhressä tehrään – porukalla mennään” -asenteella varustettu porukka tarvitsee aina joukkoonsa jonkin sortin kympin, joka ainakin omilta vastuuosiltaan katsoo homman perään. Viime vuosina se on tarkoittanut yhä enenevässä määrin suunnittelua, tavaroiden kuljetusta, kantamista, ohjeistusta ja paikan päällä joka paikan hanslankarina toimimista. Unohtamatta kuitenkaan, että mikään seuran toiminto ei pelitä ilman mittavaa joukkoa vapaaehtoisia – eikä ilman hallituksen alkuun panevaa työpanosta, joka luo rakenteet ja suuntaviivat koko toiminnalle.
Kataaja ei toista riko.
Tämän tekstin alussa mainittiin, että tämänkertainen seurakasvo tunnetaan myös katailijana. Mutta miten kuntoilun vuoksi judon aloittanut harrastaja päätyi katan saloihin? Mahtoiko olla jokin katala juoni? Shiaistakin on toki kokemusta – tosin lyhyt ja yksi sellainen. Alempien vöiden mestaruus, Vantaa 28.3.2010, M-73, alkukarsinta, ja ottelun kesto: 28 sekuntia. Kokemus osoitti ainakin sen, kuinka vaativasta ja rajusta lajista voi olla kyse. Samalla myös sen, että lajia voi harrastaa ja osallistua monella eri tapaa – ikä ja kokemus tuovat mukaan tiettyjä realiteetteja.
Kata tuli aluksi mukaan vyökoevaatimusten kautta, mutta se ei selitä nykyistä, viiden katan syvyyteen ulottuvaa taitoa. Yksinkertaisin selitys lienee lajin osa-alueen haastavuus, ilo taidon kehittymisestä, eteenpäin opettamisesta – sekä uppiniskainen luonne, joka ei anna periksi, vaikka tuomareiden arvostelu toisinaan harmittikin. Vaihtelevat suoritukset ja joskus yllättävät tuomiot saavat ihmisen sisuuntumaan ja yrittämään uudestaan. Jos ei muuten, niin ainakin asenteella.
Viimeisen seitsemän vuoden aikana on koluttu Etelä-Suomessa järjestettyjä kisoja – pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla, Lahdessa ja kotisalissa. Mukaan on mahtunut myös pari ulkomaanreissua: Ruotsin Nordic Judo Kata Open Tounament (epävirallinen katan PM-kilpailu), joita koko osallistunut ryhmä taisi ensimmäisellä kerralla jännittää enemmän kuin myöntääkään. Tämän vuoden kisasta Arto (parinsa Alvaron kanssa) toi Suomeen hopeaa Kimeno-katasta.
NJKOT 2023, Alvaro ja Arto
Lähes kolmenkymmenen kisan jälkeen jännitys on vaihtunut vankkaan rutiiniin. Oli kyseessä sitten Nage-no-, Katame-no-, Kime-no-, Ju-no- tai Kodokan Goshin Jutsu -kata, suorituspaineet pidetään kannen alla – ja viimeistään paluumatkalla ruoditaan koko tapahtuma h u o l e l l a. Suorasukainen kommentointi saa seurakseen itseironista oman suorituksen arviointia, eikä menestystäkään ole jäänyt puuttumaan. Saavutuksina on useampi SM-mitali ja vielä lukuisampia palkintosijoja pienemmän mittaluokan kisoista.
Kokonaisuudessaan Lehtisen polku voi olla meille kaikille positiivinen esimerkki siitä, miten lajiin tutustumaan lähtenyt harrastaja suistui raiteiltaan lähes kokopäiväiseksi seura-, kisa- ja harrastaja-aktiiviksi. Toiminnan ei tokikaan tarvitse paisua yhtä ison mittaluokan panostukseksi – pienempikin riittää. Riittää, että osallistuu, pyrkii kehittämään omia taitojaan oman ajankäyttönsä puitteissa, huomioi toiset ja lähes huomaamattaan vahvistaa harrastajien yhteishenkeä.
Kesän hikinen treenikausi on takana, ja Tampereen Judon juhlavuosi jatkuu syyskauden 2025 myötä. Luvassa on tuttuun tapaan kattava treenivalikoima, leirejä, tapahtumia ja koulutuksia.
Juhlavuoden tapahtumat päivittyvät elokuun aikana nettisivuillemme. Tiedossa on monta leiriä! Naisten leiripäivä la 4.10.2025 mennään Nina Luukkaisen komennossa, ja muista leiripäivistä vastaa Alvaro Riveros Gorriti. Nyt on helppo saada leirisuoritukset kuntoon!
Ryhmät ja harjoitusajat
Syyskausi 2025 alkaa perhejudon treeneistä su 10.8.2025. Ensin tatamille palaavat jatkavat ryhmät, ja viikkoa myöhemmin 18.8. alkaen uudet peruskurssilaiset pääsevät aloittamaan judopolkunsa. Tatamiaikaa on varattu edellistä kautta runsaammin. Peruskurssien harjoitusajat ovat muuttuneet: junnujen peruskurssi kokoontuu maanantaisin ja keskiviikkoisin, aikuisten peruskurssi keskiviikkoisin ja perjantaisin. Näillä muutoksilla pyrimme varmistamaan riittävän tatamitilan kaikille ryhmille. Muksujen peruskurssia ei järjestetä ollenkaan, vaan muksuryhmät on yhdistetty Judomuksut-ryhmäksi. Tämä on todettu ryhmän toimivuuden kannalta parhaaksi toimintatavaksi.
Muista liittyä SuomiSportissa harjoitusryhmääsi, jos et jo ole siellä jäsenenä! Alla vielä ryhmät liittymislinkkeinä ja treenien alkamispäivät:
Maksuista ja lisensseistä on tullut rahastonhoitajalle paljon kysymyksiä. Tiivistetysti – harjoitusmaksu on ainut maksu, joka treenaajiemme on maksettava. Muut maksut riippuvat omista valinnoista.
Harjoitusmaksu. Harjoitusmaksu on Tampereen Judon asettama maksu, jolla katetaan toiminnasta aiheutuvia kuluja. Harjoitusmaksu on Tampereen Judon jäsenille 115€/kausi (aikuiset ja junnut) tai 95€/kausi (muksut ja para). Jos et ole maksanut Tampereen Judon jäsenmaksua, harjoitusmaksusi on 140€/kausi. Harjoitusmaksut tulevat maksettavaksi SuomiSportiin elokuun loppupuolella, eräpäivällä 30.9.2025.
Jäsenmaksu. Tampereen Judon jäsenmaksu 2025 on kaikille ikäryhmille sama, eli 20€/vuosi. Maksamalla tämän maksun SuomiSportissa saat harjoitusmaksun jäsenhinnalla sekä muut jäsenedut. Liittymislinkit löydät Tampereen Judon nettisivuilta.
Judolisenssi. Judolisenssi on Judoliiton neuvottelema ja hallinnoima vakuutustuote. Tarvitset voimassa olevan lisenssin, mikäli osallistut kilpailuihin / koulutuksiin tai korotat vyöarvoasi. Judon lisenssikausi vaihtui 1.8.2025. Huhuista huolimatta vanhat lisenssit eivät ole enää voimassa, joten muista käydä ostamassa kuluvan kauden judolisenssi! Lisenssien hinnat ovat 8-vuotiaille 154€ (koko vuoden lisenssi 31.7.2026 saakka) tai 96€ (puolen vuoden lisenssi 31.12.2025 saakka). Nuorempien (0-7v muksujen lisenssimaksut ovat 67€ (koko vuoden lisenssi 31.7.2026 saakka) tai 46€ (puolen vuoden lisenssi 31.12.2025 saakka). Lisenssi sisältää vakuutuksen. SuomiSportin ehdottama 350€ arvoinen lisäturva-vakuutus ei ole pakollinen. Lisätietoja judolisenssistä löydät Judoliiton sivuilta, vaikkapa tämän linkin kautta.
Kaikki edellä mainitut maksut on seuramme puolesta mahdollista maksaa liikuntaedulla (Smartum, Epassi, Edenred, Eazybreak). Mikäli haluat käyttää liikuntaetua maksuihin, ota yhteyttä rahastonhoitajaan soile.kutila(at)tampereenjudo.net .
Seuraavana esittelyssä pitkään judon parissa toiminut Matti Meroma.
Matti aloitti judon vuonna 1967 syksyllä Reto-kerhon alkeiskurssilla Ratinan Stadionin painisalissa.
Matti on ollut mukana Tampereen Judon toiminnassa alusta saakka. Hän on ollut mukana perustamassa Fusegin judoseuraa, jonka kanssa Tampereen Judoseura yhdistyi Tampereen Judoksi 90-luvun puolivälissä.
Parhaimmat asiat Matin mielestä Tampereen judossa on hyvä porukka ja yhteishenki.
Matin lempi tekniikoihin kuuluu Sasae-tsurikomi-ashi, De-ashi-barai sekä Harai-goshi.
Merkityksellisimpiä asioita Matille on ollut judopolun aikana muiden opettaminen. Hän on opettanut judoa vihreästä vyöstä eteenpäin, muun muassa alkeiskursseilla. Matti on ollut myös Tetsuji Saton kaverina yliopiston judossa.
