Seuraavaksi tulevan naistenleirin kunniaksi esittelyssä Porin urheilutalolta maailmankartalle ponnistanut Nina Luukkainen (ent. Koivumäki).
6-vuotiaana, isoveljensä jalanjäljissä, judon aloittanut Nina kiinnostui veljen vauhdikkailta näyttäneistä judoharjoituksista. Hän harrasti samaan aikaan voimistelua viereisessä salissa. ”En jaksanut jonottaa vuoroani jokaisen x-hypyn jälkeen”, Nina muistelee ja kertoo, kuinka judo alkoi vaikuttaa mielenkiintoisemmalta harrastukselta. ”Sain aloittaa judon, vaikka äitini oli sitä mieltä, että lyöntejä ja potkuja sisältävä laji ei olisi tytölle sopiva harrastus.” Laji vei kuitenkin mennessään, ja Ninan mukaan Porissa oli erityisen hyvä valmennus ja hauskat ohjaajat, joista hän piti paljon.
Ikimuistoisin hetki judon parissa Ninalle on hopeamitali EYOF-kisoista vuonna 2001. Kisat pidettiin Espanjassa, ja Nina muistelee, kuinka hän oli juuri samoihin aikoihin muuttanut Tampereelle ja aloittanut opinnot lukiossa. ”Se oli sysäys urheilijaksi kasvamiselle ja itseluottamuksen rakentamiselle.”
Judon kautta Nina kokee kasvaneensa sinnikkääksi ihmiseksi. Hän kuvailee, kuinka harjoittelu myös poikien ja miesten kanssa on tuonut kovuutta, jota tarvitaan niin arki- kuin työelämässäkin. Lisäksi hän kertoo, kuinka judo on opettanut häntä pienestä pitäen tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.
Ninan ura on värikäs ja ihailtava. Hän on saavuttanut mm. hopeaa ja pronssia alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa, alle 23-vuotiaiden EM-hopeaa sekä 5. sijan MM-kisoissa. Nina edusti Suomea Pekingin olympialaisissa vuonna 2008. Suomen mestaruuksia hänellä on myös useita.
Monelle tytölle ja naiselle Nina voi toimia esikuvana ja esimerkkinä siitä, mitä judossa voi saavuttaa, kun on tarpeeksi motivoitunut – mutta muistaa silti pitää hauskaa judon parissa. Ninan oppeihin pääsee syventymään tulevana lauantaina Nääshallilla järjestettävällä naisten leirillä. Harjoituksia pidetään kaksi: ensimmäinen klo 10–12 ja toinen klo 13–15. Ilmoittautuminen SuomiSportissa. Tervetuloa!
PS. Loppukevennyksenä: Nina kertoi lempitekniikkansa olevan ko-uchi-gari. Ehkä saatamme päästä tätä tekniikkaa harjoittelemaan lauantaina!
Teksti: Emma Nurmela, kuvat Nina Luukkainen
