Kata, eli judon liikesarjat tai muodolliset tekniikat, on perinteinen osa judoa ja yksi judon harjoittelumuodoista. Judon perustajan, Jigoro Kanon, mukaan judossa on kolme harjoittelutapaa: Randori (vapaa harjoittelu), Kata (muotoon sidottu harjoittelu) ja Shiai (kilpailu). Tämä jaottelu pohjautuu ajatteluun, jossa kataa on kaikki se, missä uke ja tori ovat sopineet “kuviot” etukäteen, ja molemmat tietävät, mitä toinen on seuraavaksi tekemässä, ja miten siihen pitää reagoida. Tähän rinnalle on muodostunut joukko vakiintuneita ja tarkasti määriteltyjä katoja, jotka esittelevät judon keskeisiä tekniikoita tietyissä tilanteissa. Nämä tärkeimmät katat ovat kuuluneet perinteisesti myös ylempien vöiden vyökoevaatimuksiin, ja katasta puhuttaessa tarkoitetaankin yleensä nimenomaan näitä vakiintuneita ja tarkasti määriteltyjä katoja.
Vaikka katalla on judossa pitkät perinteet, on se kilpailumuotona kohtalaisen nuori. Katakilpailuissa kilpailijapari esittää katan, ja tuomaristo arvostelee suorituksen laadun. Yksittäisiä katakilpailuja on maailmalla järjestetty paikallisesti useiden vuosikymmenien ajan, mutta ensimmäiset kansainvälisen judoliiton, IJF:n, järjestämät katan MM-kilpailut olivat vasta vuonna 2009. Euroopan judoliitto, EJU, oli organisoinut katakilpailuja hieman aiemmin, ja ensimmäiset EJU:n katamestaruuskilpailut oli pidetty Lontoossa vuonna 2005. Kansainvälisinä kilpailukatoina on viisi kataa, jotka Suomessa kuuluvat myös eri dan-arvojen vyökoevaatimuksiin.
Suomessa katakilpailuja alettiin järjestää samoihin aikoihin kun katatoiminta vakiintui EJU- ja IJF-tasolla. Helsingin Hontai Judon Staffan Lindgren ja Jaakko Hannula suorittivat EJU:n katatuomarilisenssin ensimmäisinä suomalaisina vuonna 2006, ja ensimmäiset Katan SM-kilpailut käytiin Oulussa 27.9.2008.
Tampereen Judon katatoiminta alkoi vakiintua vuonna 2013, kun seuramme järjesti samana viikonloppuna nage-no-kata-koulutuksen ja kansallisen katakilpailun, mikä oli ensimmäinen Tampereella järjestetty katakilpailu. Samoihin aikoihin oli Judoliitossa haluttu yhtenäistää kataosaamista valtakunnallisesti niin, ettei olisi erikseen “vyökoekataa” ja “kilpailukataa”, vaan suoritustapa ja arviointikriteerit olisivat näissä yhdenmukaiset. Tämän vuoksi nage-no-kata-koulutuksiin osallistuminen oli tullut osaksi graduoijien pätevyysvaatimuksia, ja näille koulutuksille oli sitäkin kautta tullut tarvetta. Tämän jälkeen Tampereen Judo on järjestänyt vuosittain kataviikonlopun, jossa on ollut peräkkäisinä päivinä kansallinen katakilpailu ja katakoulutus.
Katojen opiskelu on teorian lisäksi suurimmaksi osaksi vakioparin kanssa tehtävää pariharjoittelua, ja seuramme kataharrastajat harjoittelevat pääasiassa vapaavuoroilla ja muiden ryhmien ohessa. Varsinaisten katakoulutusten lisäksi opastusta on mahdollista saada oman seuran muilta harrastajilta sekä katakilpailuissa tuomareilta ja kilpakumppaneilta.
Seuramme katakilpailijat ovat osallistuneet kansallisiin ja kansainvälisiinkin kilpailuihin, ja seuran ensimmäisen Kata-SM-mitalin toivat Jukka Heino ja Antti Torkko sijoittumalla nage-no-katassa hopealle vuonna 2014.
Katan suomenmestaruuksia on Tampereen Judoon tullut seuraavasti
2020: Nage-no-kata, Antti Torkko – Petri Heiskanen
2021: Nage-no-kata, Janne Virtala – Arto Lehtinen
2024: Nage-no-kata, Alvaro Riveros Gorriti – Elsie-Sophie Wootten
2025: Nage-no-kata, Alvaro Riveros Gorriti – Elias Heikkilä
SM-mitaleja on saatu myös Katame-no-katasta, Kime-no-katasta ja Juno-katasta.
Kaiken kaikkiaan katatoiminta on vakiinnuttanut paikkansa seurassamme, ja tällä hetkellä Tampereen Judo on katan kansallisia kärkiseuroja. Vuoden 2025 Kata SM -kilpailuista oli tuomisina peräti viisi mitalia, millä saavutuksella Tampereen Judo oli katan ykkösseura Suomessa.
Teksti Jukka Heino, kuvat Kalle Kiviniemi
